Meidän aamumuumilakko on sujunut melko hyvin, mitä nyt pääsiäisenä Mies luisteli omasta aamuvuorostaan helpolla. Mutta että minäkin! Tänä aamuna vaan ei pystynyt. Ei millään. Kiepuin sängyssä kaksinkerroin vatsakipujen kanssa ja Tytsy katseli tyytyväisenä yli tunnin niitä muumejansa! Ja menin vielä selittämään ihan tosissani 1,5 -vuotiaalle, että nyt tänään saa katsoa, kun äiti on kipeä, mutta huomenna ei sitten enää. Niin, 1,5-vuotiaalle lapselle. Loogisuus ja johdonmukaisuus, miksi hylkäsitte minut tänään?

Tämä viikko on ihanasti täynnä ohjelmlaa ja ihania ihmisiä, joten ei jää aikaa surra sitä, että ei nyt ihan ensimmäisellä kerralla tärpännytkään. Aloitetaan vaikka sillä, että tytsy pääsee kauppaan tönäämään omia ostoskärryjä. Ja oletettavasti heittäytymään sinne lattialle aiheuttaen tukahdutettuja naurahduksia mummoissa. Ja harmaita hiuksia minule.